Miten istutetaan peruna?

Nyt on iloista kerrottavaa! Muutama viikko sitten istutin minipeltoomme tillin, herneen, retiisin ja rukolan siemeniä ja kas, ihme tapahtui - ihan pieniä, lähes untuvaisia tillinhaihtuvia on havaittavissa pellonposkessa, retiisit kasvoivat muutamassa päivässä komeaan riviin, ja rukola työntyy tiiviinä rintamana esille. Hernettä jännitin eniten, mutta nyt sekin on kasvattanut pontevat alut peltoomme. Siskolta saadut maa-artisokat lähtivät aktiiviseen kasvuun heti istuttamisen jälkeen ja taimena ostamani kesäkurpitsa elää edelleen. Jotain on siis tähän mennessä tehty oikein, ainakin olemme osanneet kastella siemeniä ja taimia riittävästi. Aamuihini on muodostunut uusi rutiini, nimittäin tilusten tsekkaus yön jäljiltä. Aamukasteinen piha näinä lämpiminä aamuina on juuri nyt ihaninta mitä tiedän, yön jälkien tutkiminen on joka kerta pieni seikkailu. On ihmeellistä todeta kasvimaalla pienen pieniä muutoksia joka aamu. Omenapuihimme on pesiytynyt omenankehrääjäkoin toukkia, ne ovat

Mökkeröisemme alkaa olla valmis sisäremontin osalta, pääsimme muuttamaan kesäkotiimme viime lauantaina ja nyt harjoittelemme töissä käymistä kesäresidenssistämme käsin. On otettava haltuun uusi reitti, uudet bussilinjat ja uudenlainen mielentila - työmatkani kesto pidentyi puolella kestäen tunnin suuntaansa. Iltapäivisin bussimatka vaatii raudanlujaa mielenhallintaa etenkin, kun meitä helsinkiläisiä on hellitty täydellisellä kesäsäällä kuluneiden parin viikon ajan. Mukavampaa olisi nyppiä vuohenputkia kukkapenkistä kuin köröttää kello neljän ruuhkabussissa, vaan minkäs teet. Mutta entäs ne illat sitten! Puutarhassa riittää istuttamista, nyppimistä, kastelemista, leikkaamista ja lannoittamista. Ja se kaikki on niin mieluisaa, ettei iltaisin malttaisi mennä lainkaan nukkumaan. Tällaisia kaunokaisia kasvaa puutarhassamme. Iirikset siinä paistattelevat auringossa. Mökkeröisen puolipaneelit maalattiin valkoisiksi (taittavat hiukan vihreään) ja paneelin yläpuolelle löysimme kesäi

Huh, ensimmäinen viikko siirtiksen omistajana on taittumassa taakse. Viikko on sisältänyt siivoamista ja maalaamista, loputtomasti maalaamista. Siirtiksen sisäkatto maalattiin valkoiseksi, katto vaati neljä maalikerrosta ennen kuin pissankeltaiset mäntypaneelit hävisivät piiloon. Seinät käsiteltiin kolmeen kertaan valkoisella maalilla, joka sävytettiin aavistuksen vihreään taittavaksi. Jäljellä on ikkunanpielien peittäminen valkolakalla, kaapinovien maalaaminen sekä tuvan tapetointi. Kaikki maalit ovat suomalaisen maalitehtaan tuotteita, helposti levittyviä ja vesiohenteisia. Tuossa alla on kuvat ennen ja jälkeen: ensimmäisessä kuvassa katto on maalattu kerran, toisessa kuvassa katto ja seinät ovat valmiit. Koska mökkimme on maalauksen lisäksi aggressiivisen siivouksen tarpeessa, olen tänään jynssännyt perusteellisen puhtaaksi erottelevan vessamme, joka oli yllättävän kätevä pestä sekä suihkukaapin, jota ei oltu välttämättä pesty sitten viime vuosikymmenen. Erottelevaan vessaa