Miten istutetaan peruna?

Laiska se töitään luettelee, mutta silläkin uhalla tekee kovasti mieli mainita mitä kaikkea puutarhassamme on tehty elokuun aikana. Ensinnäkin, syyskausi on oivallinen aika siirrellä ja harventaa alkukesällä kukkineita perennoja. Kukat eivät enää tässä vaiheessa vuotta kovasti loukkaannu siitä että niitä siirrellään, ovathan ne jo hommansa hoitaneet ja alkavat valmistautua lepovaiheeseen. Olen kuitenkin hiukan epävarma siitä kannattaako päivänliljoja ja kurjenmiekkaa leikata vielä, vai odotanko syys- tai lokakuulle. Mitä mieltä olette? Perennoista kuunliljamme sai lähteä ja sen tilalle istutimme komean syysleimun. Olin ihaillut leimuja naapureiden palstoilla, ja onneksi yhdistyksemme omille fb-sivuille tuli vaihtari-ilmoitus: naapuri halusi harventaa omaa leimukkoaan ja ottaa tilalle jotain alkukesän kukkivaista. Osa päivänliljoistamme muutti uuteen pihaan ja meille tuli leimu. Siirrosta on nyt muutama viikko ja arvelen leimun jäävän henkiin. Kitukasvuinen, joskin marjakas

On kai uskottava, että kukkein kesä on jäänyt taakse ja on astuttu askel kohti syyskautta. Tänään kahdeksanvuotias kummipoikani tuli assaroimaan minua työpäiväni ajaksi siirtikselle, ja otsikko on hänen kommenttinsa. Pikkutyyppi ihaili aamuauringossa kylpevää pihaa, ja hoksasi heti yhden parhaista mökkeilyn puolista. Aamut ovat kiistatta kauniita. Äkisti viilentynyt sää tuntuu hiukan liian raa'alta pitkän helleputken jälkeen, mutta toisaalta mikäpä tässä, elokuu on aina ollut yksi lempivuodenaikani. Viime perjantaina oli aika poimia pihamme ainoan karviaismarjapensaan sato, tuloksena noin 2 kg viininpunaista herkkua. Mies pitää minua enemmän karviaisesta ja innostui enonsa innoittamana kokeilemaan karviaismarjahillon tekemistä. Pidimme lauantaina siirtiksellämme rapujuhlat, ja loppuillan juustotarjottimelle laitettiin sitten tarjolle itse tehtyä karviaishilloa. Ja kyllä juu, touhu on kuin konsanaan Strömsössä. Kilo marjoja hilloksi keitettynä mahtui noihin kol