Miten istutetaan peruna?

Ai että! Ensimmäinen iltapäivä ja ilta vietetty omalla mökillä, äkkiseltään on aivan mahdotonta kuvailla sitä ilon ja onnentunteen sekamelskaa, joka tähän päivään liittyi. Mökki näytti tyhjänä isommalta kuin ostohetkellä, puutarha oli viikossa kasvanut kesään, syreenit tuoksuivat. Sadekin lakkasi sopivasti iltapäivän aikana, niin että pääsimme aloittamaan mökkikauden kuivassa säässä. Saimme ensimmäisen vieraankin, kun siskoni polkupyöräili mökillemme siivousavuksi. Voin kertoa, että pullakahvit omalla terassilla maistuivat satumaisen hyvälle. Omenapuiden kukinta on hyvässä vauhdissa, mutta mökin entisen omistajan mukaan tänä syksynä omenasato jää vaatimattomaksi. Tuossa pöntössä ei asu kukaan: Amsterdamin kukkatorilta ostettiin tuliaisina tulppaaninsipuleita. Naapureihinkin tutustuttiin, saatiin heiltä muun muassa etanantuhoamisvinkkejä (etanoita ON paljon), vahvat suositukset vuohenputken kurissapitämiseen sekä lämpimät tervetulotoivotukset mökkiläisiksi. Tästä

Ensi perjantaina vietetään eurooppalaista naapuruuspäivää, tiesittekö? Sen kirvoittamana olen miettinyt siirtolapuutarhailuun liittyvää yhteisöllisyyttä, johon suhtaudun hiukan kaksijakoisesti. Taustaa: vanhemmillani oli siirtolapuutarhamökki, jossa vietin kukkeimman nuoruuteni kesäpäivät melko tiiviisti, koska nautin jo silloin puutarhanhoidosta ja urbaanista mökkeilystä. Haittapuolena tuolla pohjanmaalaisella siirtolapuutarhamökkialueella olivat jokseenkin ylituttavalliset naapurit, jotka  pitivät itsestään selvänä sitä, että mökillemme oli lupa astella sisään silloin kun joku perheenjäsenistämme oli siellä paikalla. Muistan, että oli enemmän kuin tavallista tulla naapurin keskeyttämäksi kesken romaaninlukemisen, ja harmittihan se. Sikäläinen yhteisö oli salliva naapureiden tulla ja mennä pitkin toistenkin tontteja. Mökkinäytön yhteydessä otin puheeksi yhteisöllisyyden ja kuulin, että naapurirauha on alueella arvossa arvaamattomassa. Moikkaillaan, mutta ei mennä toisten juttusil

Saamme puutarhamökin hallintaamme viikon kuluttua, kokonainen viikko siis vielä jäljellä odottelua! Hiukan tuskastuttaa. Lähden viikonlopuksi minilomalle Amsterdamiin, ja olen innokkaana googlettanut mistä löydän kaupungin parhaat kukkamarkkinat. En ole koskaan aikaisemmin matkustanut lomakohteeseen kasvikärjellä, mutta tällä kertaa matkamuistot tulevat olemaan hyötykasvien mukuloita, sipuleita tai siemeniä. Bloemenmarkt Amsterdam vaikuttaa sopivalta shoppailupaikalta tähän tarpeeseen. Eikö olekin aika ihana ajatus, että ensi keväänä kukkapenkkiin ilmestyy matkamuistoja?! Omaa mökkiä odotellessa fiilistelen viime kesän lomakuvilla joissa on sellaista tunnelmaa, jota haluan tavoitella omalla kesäpaikallani. Yövyimme Bordeauxissa La Cabane Chic nimisessä B&B:ssa. Tuntui kuin olisi ollut kaupungin keskustan tuntumassa mökillä - vähän niin kuin siirtiksessä. Suosittelen ko. majoitusta bordeauxinmatkaajille, etenkin jos sattuu olemaan kissaihmisiä. Majapaikassa asui nimi

Monivuotinen mökkiunelmointi vaihtuu vähitellen todellisuudeksi toissapäiväisen mökkikaupan myötä. En oikein tiedä miten olla juuri tällä hetkellä, koska olen niin innoissani, malttamaton ja jännittynyt! Vuosien haaveilemisen ja aktiivisen etsinnän jälkeen menimme muutama viikko sitten katsomaan myytävänä olevaa kohdetta, ja jo ensivilkaisu aikaansai kuuluisan rakkautta ensi silmäyksellä -tunteen. Jotenkin sen vain tiesi, että nyt on tultu kotiin, vaikka mökkiriepumme oli kovin likainen ja vähän apeankin näköinen. Oli silti aivan päivänselvää, että siitä tulee hieno kesäkoti siivoamisen ja pienen pintaremontin jälkeen. Entäs puutarha sitten! Edellinen omistaja on tehnyt hienoa työtä puutarhassaan, mikä luo meille uusille omistajille sopivasti paineita. Puutarhassamme on kolme omenapuuta, paljon marjapensaita ja runsaasti erilaisia perennoja. Ehkä sympaattisin kasvi on tarha-alpi, se puhuttelee minua paitsi erityisen soman nimensä, myös komean kukintonsa ansiosta. Onhan se melko