Miten on mahdollista, että äkkiä on syksy ja jouluun aikaa vähäiset kaksi kuukautta! Kesä oli hyvä ja kaunis, ja ilmeisen työntäyteinen. Sormet olivat enemmän mullassa kuin näppäimistöllä, blogitekstejä ei syntynyt yhtä taajaan kuin viime kesänä.
En koe itseäni edelleenkään siirtolapuutarhuriksi vaikka kaksi kesää on nyt työstetty maaplänttiä ja kokeiltu viljelyä hyvin ja vähemmän hyvin tuloksin. Puutarhanhoidossa tulee jatkuvasti vastaan kysymyksiä, joihin ei tällä kokemuspohjalla löydy automaattisesti vastauksia vaan on konsultoitava naapureita ja googletettava. Matkaa puutarhuriksi on vielä kuljettavana. Siirtistely on siitä metkaa, että välillä puutarhanhoito on olevinaan helppoa kuin mikä, mutta tilanne voi muuttua nopeasti. Alkukesästä esimerkiksi orapihlaja-aita lähti nätisti kasvuun, mutta alle viikossa kolmasosa aidan tuoreista, rapsakan näköisistä lehdistä oli kadonnut parempiin suihin. Jotkut pienet madonpirulaiset natustelivat niitä ahnaasti, pullevoituivat siinä kaikessa rauhassa silmiemme alla! Mies sumutti ilkimyksiä mäntysaippualiuoksella, mutta siitä touhusta jäi vain hyvä tuoksu. Orapihlaja-aita tokeentui vasta loppukesästä. Mikähän mahtoi olla sellainen mato, joka tuollaiseen tuhotyöhön kykeni? Ja miten emme huomanneet ajoissa tuhon lähestyvän?!
Kesä jää mieleen tavattoman hyvänä omenasatokesänä, kolme puutamme tuotti hedelmää todellakin yli omien tarpeiden. Olen hillonnut omenoita, mutta suurimmasta osasta teetettiin mehustamossa mehua. Puutarhaamme myös hankittiin ihana syyshortensia, Vanille Fraise, jonka kukinnot ovat tajunnanräjäyttävän kauniita. Nimensä mukaisesti kukinto muistuttaa mansikka-vaniljapirtelöä. Toinen viehättävä uutuus pihassamme on koreaköynnöskuusama, joka tuntui kukkivan koko keskikesän.
Syyshortensia syysasussaan
Mökkikautemme käynnistyi tänä vuonna pääsiäisenä ja päättyi kaksi viikkoa sitten kun alueelta katkaistiin kesävesi. Laitoimme tuolloin mökin talviteloille jos kohta siellä käydään päiväkseltään haravoimassa ja tekemässä syysaskareita. Yhdistyksemme syystalkoita vietetään marraskuun alkupuolella, ja niiden jälkeen mökillä tuskin tulee käytyä kuin harvakseltaan. Kylmyys, sateet ja pimeys antavat syyn jäädä kotiin loikoilemaan sohvalle, ja suunnittelemaan ensi kesän toimia siirtiksellä.
Kommentit
Lähetä kommentti