Heinäkuun helle on asettunut paksuksi peitoksi Helsingin ylle. Päivät ovat niin kuumia, että pelkästään tarhavadelmien poimiminen tuntuu suururakalta. Siirtiksellämme on toki pitkä, palstan mittainen vadelma-aita, mutta viileämmällä säällä sadonkorjuu ei sentään tunnu urakoinnilta. Nyt on eri juttu. Vadelmia pitää kerätä nyt päivittäin, sillä sato on käsittämättömän runsas. Myös herukoiden oksat notkuvat, niidenkin aika alkaa olla käsillä. Mökkeröisen lasiverannalla ei ole mahdollista viettää aikaa puolenpäivän jälkeen, koska kuumuus nousee siellä sietämättömäksi. Helteen takia on pakko jättää käyttämättä mahdollisuus etätöiden tekemiseen mökiltä käsin, viileä toimisto on nyt inspiroivampi ympäristö.
Helle tekee sen, että pihassa tehdään ainoastaan välttämättömät työt, muu aika lötkötellään. Onneksi mökkimme piha ei ole niin umpeen kasvanut, etteikö sinne aurinko paistaisi, päinvastoin. Vaikka ihailenkin villejä ja viidakkomaisia puutarhoja, niin aurinkoa rakastavana ihmisenä olen kiitollinen siitä, että edeltäjämme on pitänyt kasvinsa kurissa eikä puutarha rehota. Nyt siellä voi maata aurinkotuolilla ja paistatella päivää, tarvittaessa aurinkosuojan antaa tuuhea omenapuu, joka tosin viskoo äkkiarvaamatta omenoita maahan. Tai päähän, kuten allekirjoittaneelle kävi. Kuvassa syyllinen hetkeä ennen omena-atakkia:
Helle tekee sen, että pihassa tehdään ainoastaan välttämättömät työt, muu aika lötkötellään. Onneksi mökkimme piha ei ole niin umpeen kasvanut, etteikö sinne aurinko paistaisi, päinvastoin. Vaikka ihailenkin villejä ja viidakkomaisia puutarhoja, niin aurinkoa rakastavana ihmisenä olen kiitollinen siitä, että edeltäjämme on pitänyt kasvinsa kurissa eikä puutarha rehota. Nyt siellä voi maata aurinkotuolilla ja paistatella päivää, tarvittaessa aurinkosuojan antaa tuuhea omenapuu, joka tosin viskoo äkkiarvaamatta omenoita maahan. Tai päähän, kuten allekirjoittaneelle kävi. Kuvassa syyllinen hetkeä ennen omena-atakkia:
Siirtis voi olla työleiri, mutta siellä voi hyvillä mielin myös rentoutua. Aluksi ujostelin naapureiden takia ajatusta auringonotosta uikkareissa, mutta turhaan. Kukin tekee pihallaan mitä lystää, naapureiden touhut kiinnostavat yllättävän vähän. Olen vasta näinä hellepäivinä kunnolla ymmärtänyt miten hienoja ratkaisuja edeltäjämme on pihassa tehnyt. Perennat on sijoitettu fiksusti niin, että niiden ja puiden väliin jää riittävästi varjoista vapaata tilaa, suuret omenapuut ja sireenimaja puolestaan tarjoavat varjoisan viilennyksen paahteella.
Kuuman päivänä iltana oloa helpottaa kylmä mohito, tässä helppo resepti siihen:
4 cl vaaleaa rommia
2 tl ruokokidesokeria
1 1/2 – 2 limeä lohkoina
Kourallinen (itse kasvatettua, suoraan pellosta riivittyä) Marokon minttua
Jääpaloja
Sitruunalimonadia
Cin Cin!
Kommentit
Lähetä kommentti