Siirry pääsisältöön

Siirtis voimauttaa

Elämä on viime viikkojen aikana hidastunut koronan takia, vapaa-ajanviettomahdollisuudet ovat rajalliset ja elämä tuntuu kiertyvän yhden viruksen ympärille. Siirtis on noussut nyt arvoon arvaamattomaan tarjoten pakotien ahtaasta asunnostamme, joka on muuttunut oudoksi koti-työpaikkahybridiksi. Siirtiksellä mikään ei muistuta palkkatyöstä eikä korona-ahdistuksesta.

Kahden edellisviikonlopun aikana olemme laitelleet mökkiä kesäkuntoon, piha on haravoitu ja kuolleet edellisvuotiset perennanjämät toimitettu kompostiin. Pihalla kukkivat krookukset ja skillat, ja auringonpaisteessa on tarjennut jo pitää kevään ekan piknikin. Perennapenkeistä näyttää pilkistävän kasvien alkuja, mutta valitettavasti viime syksynä istuttamamme tulppaaninsipulit eivät toistaiseksi näytä itäneen - ne samat sipulit, jotka raahasin Amsterdamin mukulamarkkinoilta viime keväänä suurin toivein Suomeen.

Viime viikonloppuna siivosin mökin talven pölyistä ja nyt elättelen toivoa siitä, että alueelle kytketään vedet pääsiäiseksi. Olisi ihanaa päästä yöpymään mökille pitkäksi viikonlopuksi, mukavuudenhaluisena en ole erityisen innokas vielä muuttamaan talven kohmettamaan mökkiin, jonne pitäisi kantaa vedet vesipisteestä. Tosin hurja naapurimme kertoi muuttaneensa mökilleen eilen, ekaa kertaa kolmeenkymmeneen vuoteen niinkin varhain kuin maaliskuussa! Vai huijasikohan hän meitä, onhan aprillipäivä! :D

Ja koska kotona on iltaisin pelkästään aikaa, olen opetellut virkkaamaan isoäidin neliöitä joista yritän tehdä jotakin hauskaa siirtikselle. Mökin lattiaa peittävät räsymatot, joten kirjava isoidinneliö-asia sopii sinne kuin nakutettu. 






Mökistämme ei siivouksenkaan yhteydessä löytynyt merkkiäkään hiiristä eli puolison suorittama kaikkien kolojen tilkitseminen lienee toiminut ennalta ehkäisynä. Ehkä jokin arvo on ollut myös ultraääni-jyrsijäkarkoittimilla, jotka ovat olleet hommissa koko talven.

Laitanpa tähän loppuun linkin Youtubesta löytämääni helppoon isoäidinneliön virkkausohjeeseen, siitä vain reippaasti koklaamaan mutta varoituksen sana, virkkaaminen on pelottavan addiktoivaa: https://www.youtube.com/watch?v=jH-A90meEtE







Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kesäkotimme talvehtii

Miten on mahdollista, että äkkiä on syksy ja jouluun aikaa vähäiset kaksi kuukautta! Kesä oli hyvä ja kaunis, ja ilmeisen työntäyteinen. Sormet olivat enemmän mullassa kuin näppäimistöllä, blogitekstejä ei syntynyt yhtä taajaan kuin viime kesänä.  En koe itseäni edelleenkään siirtolapuutarhuriksi vaikka kaksi kesää on nyt työstetty maaplänttiä ja kokeiltu viljelyä hyvin ja vähemmän hyvin tuloksin. Puutarhanhoidossa tulee jatkuvasti vastaan kysymyksiä, joihin ei tällä kokemuspohjalla löydy automaattisesti vastauksia vaan on konsultoitava naapureita ja googletettava. Matkaa puutarhuriksi on vielä kuljettavana. Siirtistely on siitä metkaa, että välillä puutarhanhoito on olevinaan helppoa kuin mikä, mutta tilanne voi muuttua nopeasti. Alkukesästä esimerkiksi orapihlaja-aita lähti nätisti kasvuun, mutta alle viikossa kolmasosa aidan tuoreista, rapsakan näköisistä lehdistä oli kadonnut parempiin suihin. Jotkut pienet madonpirulaiset natustelivat niitä ahnaasti, pullevoituivat siinä kaike...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Hiisi vieköön mikä väri!

Alkanut kesä käynnistyi siirtiksellämme ahkeralla maalaamisella, taas! Ostimme mökkimme vuosi sitten, ja aloitimme mökkiläisyyden maalaamalla mökin sisäpinnat, tänä vuonna vuorossa ovat ulkopinnat. Mökin tummanruskeat ikkunanpokat saivat nyt kauniinvihreän värin, sävyn nimi on myyttisen kuuloinen Hiisi, mutta kovasti kaunis sävy se nimestään huolimatta on. Naapurimme mielestä väri on komuutinvihreä. Mökin etelänpuoleinen seinä oli auringonpolttama, joten seinä maalattiin uudestaan öljymaalilla. Nyt mökkimme on toden totta pessyt kasvonsa ja näyttää ikäistään nuoremmalta. Alla kuva hiisinvihreästä, mainittakoon, että puolisollani alkoi jännästi tehdä mieli minttupuffettia maalausurakan aikana. 😀 Kesäkukkiakin olen laittanut kasvamaan. Vanhojen kottikärryjen hajottua keksin tehdä niistä kukkapenkin, keväällä siemenestä kylvämäni krassit muuttivat kärryihin ja ovat jo parin viikon ajan jopa säilyneet hengissä. Jos teette tällaisen kärrypenkin niin muistakaa takoa kärrynpohjaan re...
1 kommentti
Lue lisää

Siirtolapuutarhamme on (vadelma)taivas

Mikä kesä meillä Suomessa onkaan ollut! Kesäkuun helteet ja heinäkuun kosteanlämpimät päivät ovat tehneet kesästä omalla tavallaan ikimuistoisen; kesä tuntuu jatkuvan jatkumistaan vähän samaan tapaan kuin lapsuudessa, jolloin kesät olivat aina pitkiä ja kuumia.  Kuten viime kesänä, tämänkin kesän olen viettänyt suurimmaksi osaksi siirtiksellä ja olen edelleen täysin haltioitunut aamuista. Aamut ovat kauniita, aamukasteista uuteen päivään heräävää luontoa ei vain voi väsyä ihmettelemään. Aamuhetkissä asuu onni. vastapesty matto Täydellinen onni ei sen sijaan asu tämän puutarhurin ryytimaassa. Herneet paleltuivat toukoukuun loppupuolen kylmässä jaksossa, yksikään istuttamani herne ei tuottanut taimia. Retiisit sen sijaan lähtivät kasvuun vaikka kylmä jakso hidasti niiden hyvin alkanutta kasvupyrähdystä, mutta valmiit retiisit tuottivat pettymyksen. Olin suunnitellut tekeväni juhannusvieraillemme retiisitsatsikia, mutta kauhukseni joka ikinen retiisi oli päätynyt matobuffet...
Lähetä kommentti
Lue lisää